Jyväskylän kaupungille tuli kesto-ongelma joulukuussa 2003 ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroamisesta tehdystä sopimuksesta, jonka mukaan vapaaehtoisesti eroavalle Kettuselle maksettaisiin erorahaa 260.000 euroa. Menettelystä sovittiin Kettusen, silloisen KH:n puheenjohtajan Erkki Ikosen (kok) ja kaupunginlakimies Olli Santasen kesken Japanin matkalla. Muodollisen päätöksen teki kaupunginhallitus 8.12.03 .

Ensimmäisessä vaiheessa päätöksestä tehdyt valitukset viivästyttivät sopimuksen lainvoimaiseksi tulemista niin, että voimaantuloehto oli johtamassa sopimuksen raukeamiseen. Tuolloin sopimusta korjattiin poistamalla voimaatuloklausuuli ja vastavuoroisesti alentamalla korvaus 200.000 euroon.
Päätös tutkittiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka ja todettiin laittomaksi, kaupunginhallitus oli ylittänyt toimivaltansa.
Enteellistäkö, bloggasin aiheesta 6.6.06 otsikolla "Toimivallan sallittu ylitys".
Kaupunginhallituksen kiroukseksi se kyllä koitui, mutta kysymysmerkki olisi ollut uusimman tiedon valossa tarpeen.

Kaupunginhallitus kuitenkin pyyhki KHO:n päätöksellä istumalihasten välistä aluetta päättäen olla ryhtymättä toimenpiteisiin erorahan takaisinperimiseksi, päätös hyväksytettiin valtuustolla. Tilanne oli omituinen: laittomaksi todettu päätös pysytettiin voimassa kaupunginhallituksen uudella päätöksellä. Perusteluiksi riitti kuntaliiton lakimies Heikki Harjulan lausunto, että perintätoimet saattaisivat ehkä olla tehottomia.

Nyt HO:n antama päätös johtaa toiseen erikoiseen tilanteeseen: eroahat on perittävä takaisin, mutta jos Kettunen ei suostu palauttamaan rahoja, ei niitä voi jättää kaupungin tappioksi; Kettunen onkin jo ehtinyt julkisuudessa torjumaan perintäajatuksen.
Toimivaltansa ylittäneen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat siinä tapauksessa henkilökohtaisesti vastuussa kaupungille aiheuttamastaan tappiosta.
HO:n päätökseen voi vielä hakea muutosta KHO:lta, mutta kuka/mikä instanssi sen tekisi? Kettunen ei itse ole asianosainen tuossa kysymyksessä. Kaupunginhallitus on, mutta millä perusteilla se sen tekisi, ja olisivatko toimivaltansa ylittänet jäävejä päättämään asiasta? Ainakin heille olisi koitumassa henkilökohtaista etuutta HO:n päätöksen mahdollisesta kumoamisesta, heidän edustamalleen Jyväskylän kaupungille ei.

Uudelleen arvioitavaksi joutuu myös valtuustolla teetetty päätös vastuuvapaudesta. Se päätös pätee niillä tiedoilla, jotka valtuustolla oli päätöstä tehdessään. Ongelmallinen on myös valtuustolle vastuuvapauden perusteeksi esitetty lausunto, etteivät perintätoimet ehkä olisi tehokkaita, ja että niistä aiheutuisi kaupungille vain lisää kuluja. HO:n päätöksen mukaan peruste ei ole riitävä perinnästä luopumiseen.

Tuo "gordionin solmu" saattaa ratketa yksinkertaisimmin ilman toimivaltaa annetun erorahojen maksumääräyksen kautta: vastuuvapaudesta päättäneille valtuutetuille ei käsittääkseni kerrottu tuon toimenpiteen juridisesta vastuusta. KHO:n toimivallasta ja HO:n perinnästä luopumisesta antamien päätösten jälkeen ei maksatukselle voi antaa valtuutusta jälkikäteenkään tehdyllä päätöksellä. Se on ja pysyy laittomana.
Kyllä Kettusen piti olla vähintään tietoinen, että maksatus ilman toimivaltaa ei ollut laillinen, joten hänen saantonsa oli vähintään kyseenalainen, niin kuin juridotermeillä asia ilmaistaisiin. Toisaalta valtuustolta vastuuvapaudesta päätettäessä puuttunut tieto maksatuksen toimivallattomuudesta ja juridisesta merkityksestä on sen vastuuvapauspäätöksen mitätöivä uusi tieto. Se kuitenkin ratkaisee, ovatko Kettusen jälkeen korvausvelvollisia vastuuvapaudesta päättäneet valtuutetut henkilökohtaisesti kukin toistensa puolesta, vai ilman toimivaltuuksia maksumääräyksen antanut virkamies.