Tuoreet uutiset kertoivat poliisiylijohtaja Markku Salmisen jäävän eläkkeelle elokuun alussa.
Sairaslomalle Salminen jäi runsas kuukausi sitten. Juuri sitä ennen sisäasianministeriö oli käynnistänyt selvityksen Salmisen virka-auton käytöstä; Salmisen ylimalkainen selvitys ei tyydyttänyt ministeriötä, ja tänäinen rinnakkaisuutinen kertoikin asian johtavan esitutkintaan.

En lainkaan epäile, etteikö poliisiylijohtaja olisi eläkkeensä tarpeessa. Sen pikainen käsittely ja myöntäminen kuitenkin antaa aiheen epäillä, ettei kansalaisten tasapuolisen kohtelun turvaajaksi väitetty vakuutuslääkärijärjestelmä ainakaan turvaa kansalaisten tasapuolista kohtelua. Heidän terveyttään ei senkään vertaa. Vakkutuslääkärijärjestelmä vaikuttaa pikemminkin vakuutusyhtiöitten edunvalvontainstitutiolta; liian nuori ei pääse eläkkeelle kuin ruumishuoneen kautta. Muut vaihtoehdot tulevat vakuutusyhtiöille liian kalliiksi.

Pyysin runsas kuukausi sitten STM:ltä selvitystä, onko noita eläkepäätösten ratkaisuja tilastoitu A) tautiluokituksen, B) hakijan iän ja C) lausunnon antaneen vakuutuslääkärin henkilöllisyyden perusteella. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4:14§:n 4 momentin mukaan kysymykseen on vastattava viivytyksettä, viimeistään kahden viikon kuluessa. Ministeriö ei ole vastannut. Liekö STM Liisa Hyssälä edes tietoinen, ettei hänen ministeriönsä noudata lakia.
Vastauksen viipymisestä voisi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle, vaikka siitä ei mitään muuta hyötyä olisikaan; joskus vuoden kuluttua EOA ilmoittaa enintään "käsityksensä" - jos sitäkään -, kuten on ilmoittanut jo kymmeniä kertoja aikaisemminkin. Hallinto käsitelee niitäkin "toivomusluontoisina aloitteina"; mihinkään ne eivät velvoita, hallintokäytänteiden muuttamiseen kaikista vähiten.
EOA Riitta-Leena Pauniolla olisi syytä olla huolissaan arvovallastaan, ellei hallintoväärinkäytösten peittely olisi hänen ensisijainen tehtävänsä.

Yleensä tuollainen hiljaisuus tarkoittaa, että kysymys on väärä, siihen ei haluta vastata.
Ymmärrän hyvin, ettei ministeriö halua ainakaan myöntää, ettei vakuutuslääkärien toimintaa valvota. On helppoa vedota kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseen, kun ei ole mitään käsitystäkään siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu.
Kansalaisella itsellään ei ole mitään mahdollisuutta kontrolloida oman yhdenvertaisuutensa toteutumista, kun nuo ratkaisut ovat hakijan terveydentilaa sisältävinä tietoina salassapidettäviä; omaa tapaustaan ei voi verrata muiden vastaavien hakijoiden ratkaisuihin. Ministeriö kyllä saisi tarvittavat tiedot ja pystyisi ne tilastoimaan hakijoiden yksityisyyttä loukkaamatta, mutta onko asian selvittämiseen halua?

Tuo selvityspyyntöni syntyi esimerkkitapauksesta, jossa mm. fibromyalgiaa sairastaneen henkilön työkyvyn arviointikin piti keskeyttää testiliikkeiden jopa pahoinvointia aiheuttaneiden kipujen vuoksi. Vakuutuslääkäri ilmoitti omana lausuntonaan, ettei niistä ole haittaa potilaan työkykyvylle. Mitään perustetta saati tutkittua havaintoa vakuutuslääkäri ei ilmoittanut lausuntonsa tueksi. Vaikutelmaksi jäi, että ensin päätettiin hylätä hakemus ja "jalostettiin" sen perusteella selitystä muihin vastaaviin tapauksiin vertailematta. Vaihtoehtoisesti kaikki fibromyalgiaan perustuvat hakemukset hylätään kaavamaisesti; sehän on vaikeasti parannettava tai edes kuntoutettava sairaus. Pääsääntöisesti sen kanssa on vain opittava tulemaan toimeen.
Ja tuokin potilas on liian nuori päästettäväksi eläkkeelle.