Erkki Toivanen kirjoitti nettilehti Uusi Suomessa auki suomalaisen lehdistön ja median tarkoin varjeleman salaisuuden: EU:n tilintarkastustuomioistuin hylkäsi 13. kerran peräkkäin EU:n tilit. Tähän mennessä nuo tilit on hylätty joka ikisenä Suomen jäsenyysvuotena.
Saman aikaisesti eduskunta käsitteli erityislakia Kemikaaliviraston henkilöstön etuoikeuksista; vastaavia etuuksia mm. verotuksessa ei saa kukaan muu Suomen kansalainen. Etuuksiin kuuluu verovapaiden autojen lisäksi mm. ALV-vapaus yli 170 euron henkilökohtaisista ostoksista, perusetuuksina tietysti myös ruhtinaallinen palkka ja vapautus tuloverosta.
Etuuksista päätettäessä ei tyydytty vain niihin, mitä EU:n direktiiveistä johtui, vaan Suomi halusi olla paavillisempi kuin paavi itse. EU-liitoksesta aikoinaan neuvotellut Pertti Salolainen luonnehtikin tilannetta: "… meidän neuvotteluissamme on myönnetty hieman liian laajalti näitä etuja …". Kokoomus tyytyi kuitenkin vain esittämään kritiikkiä, päätöksen sisältöä se ei halunnut muuttaa, mikä sai Timo Soinin siteeraamaan raamattua vastauksessaan Kimmo Sasille: "Sanassakin sanotaan: "Olkoon puheenne 'kyllä, kyllä' tahi 'ei, ei'", mutta kokoomus sanoo: "Ehkä kyllä olen kriittinen mahdollisesti, jos muistan olla".

Sairaanhoitajien suurista palkkavaatimuksista kiukutelleella hallituksella on ymmärrettävästi vaikeuksia asetella sanojaan tuollaisten privilegioiden puolustamisessa; kansalaisten yhdenvertaisuutta siitä on selitystenkään voimalla mahdoton löytää.

Vallan kolmijako-opin luoja Montesquie lausui luomuksensa saatesanoiksi:
"Ei ole julmempaa tyranniaa kuin on se, mitä harjoitetaan lakien varjolla ja oikeuden naamion takana."
Nuo sanat eivät ole tulleet sisäistetyksi ranskalaisen puoliavoimen korruptiojärjestelmän omaksuneessa EU:ssa. Siihen on kopioitu kaikki tsaristiselle diktatuurille tunnusomaiset hallitsevan luokan privilegiot, Valtaakin käyttää instanssi, jota ei ole millään vaaleilla valittu tehtäväänsä. Esikuvamaassa tuo järjestelmä on jo kahdesti romahtanut, vuosina 1917 ja 1991, eikä se näytä vieläkään toimivan tyydyttävästi.
Historiallista sokeutta ilmentänee nykyisten hallitsijoittemme ihmettely, miksi kansalaiset eivät ymmärrä EU:n tarkoitusperiä ja tavoitteita.

Kemikaaliviraston toimipaikkasopimuksen, johon myös henkilöstön palkkaus ja etuudet sisältyvät, on hyväksynyt EU-ministerivaliokunta. Siihen kuuluvat
Pääministeri Matti Vanhanen, puheenjohtaja
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Oikeusministeri Tuija Brax
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Mutta kuka tai mikä oli ministerivaliokunnan vastapuoli noissa palkkaneuvotteluissa?
Sopimus hyväksyttiin ministerivaliokunnassa 25.5.2007 ja kemikaalivirasto aloitti työnsä 1.6.2007. Sopimus kuitenkin annettiin eduskunnan käsiteltäväksi vasta 28.9.2007.

 

Lisäys 30.11.07:  Ulkoasianvaliokunnan mietintöön sisältyy huomionarvoinen lausuma:
”Viraston henkilökunnalla on myös pöytäkirjan tarkoittama lainkäytöllinen koskemattomuus virkatoimiensa osalta.”
Koukeroisen lausunnon taakse kätkeytyy kemikaaliviraston virkamiesten syytesuoja. Ilmankos korruption kitkeminen EU:n byrokratiasta on osoittautunut ylivoimaiseksi.