Eduskunta aloitti tänään opposition yhteisen välikysymyksen vanhuuspalveluista käsittelyn. Äänestys suoritetaan huomenna(?); pyrkimyksenä on panna valtioneuvosto jaloittelemaan.
Samassa istunnossa aloitetaan myös valtioneuvoston selonteon Euroopan Unionin perustuslakisopimuksesta käsittelyn; ulkoasianvaliokunnan mietintö UaVM 2/2006 jätetään pöydälle ensi keskiviikon istuntoon.
Valiokunnan mietinnön johdannossa todetaan ratifiointiprosessin keskeytyneen Ranskan ja Alankomaiden hylkäävien kansanäänestysten jälkeen; päätettiin ottaa aikalisä. Jatkotoimista kerrotaan mm:

Eurooppa-neuvoston julkilausuman mukaan "pohdinta-aikana kussakin maassa käydään laaja keskustelu, johon otetaan mukaan niin kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit kuin poliittiset puolueetkin. Tätä aktivoivaa keskustelua, jota jo käydään useissa jäsenvaltioissa, on vahvistettava ja laajennettava. Myös unionin toimielinten tulee osallistua keskusteluun; tässä suhteessa komissiolla on merkittävä tehtävä."
Eurooppa-neuvosto päätti palata asiaan vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eli Itävallan puheenjohtajakaudella tehdäkseen kokonaisarvion jäsenvaltioissa käydyistä keskusteluista ja päättääkseen prosessin jatkosta.

Tuo Wienin huippukokous lähestyy - Itävallan puheenjohtajakausihan päättyy jo ensi kuun lopussa. Mitä Suomen delegaatio aikoo selvittää edellä korostetun laajan kansalaiskeskustelun toteutumisesta Suomessa? Koska ja missä se on toteutunut?
Tuskin olen väärässä epäillessäni delegaation viestittävän, että Suomessa on asiasta käyty laaja ja perusteellinen keskustelu ja päädytty suosittamaan ratifiointiprosessin pikaista jatkamista siitäkin huolimatta, että ratifioitava perustuslakisopimus ei voi tulla voimaan.
Valehteleeko Suomen delegaatio EU-kumppaneilleen ja yrittää siten harhauttaa nekin sopimuksen pikaisen ratifioinnin kannalle?
Lautamieslogiikalla noin näyttäisi käyvän. Virallinen totuus on kuitenkin hieman erilainen:
Suomessa on edustuksellinen demokratia laajennettu käsittämään myös kansalaiskeskustelun ja kansalaismielipiteen. Kun ylintä päätösvaltaa Suomen perustuslain mukaisesti käyttävää kansaa edustava valtiopäiville kokoontuva eduskunta on omassa piirissään käynyt keskustelua ja esittänyt mielipiteensä, on koko kansa keskustellut ja esittänyt mielipiteensä. Kansanäänestyksillä ja muilla hömppäjutuilla tuota kaunista piiriä ei pidä rikkoa!

Mahdollisesti demokratian edustuksellisuus laajennetaan seuraavaksi yleisiin vaaleihin. Miksi pitäisi käydä kalliita vaalikampanjoja ja vaaleja, kun sama kansan tahto selviää myös edustuksellisella demokratialla! Paljon halvemmalla seuraava eduskunta voitaisiin valita eduskunnan äänestyksellä. Kyllä silläkin kansan tahto tulee riittävästi todennettua, tuleehan se riittävästi kuulluksi eduskunnan sisäisessä keskustelussa niinkin merkittävässä asiassa kuin EU-perustuslaissakin.
Paradoksaalisinta on, että kansalaisten demokraattista kuulemista vastustavat etenkin ne puolueet, joiden nimessä esiintyy sana "demokraattinen". Edustuksellisen demokratian tuollainenkin laajennus ei enää hämmästyttäisi suurestikaan. Onhan sama ryhmä tuon tuosta esittämässä myös nk. pitkien listojen käyttöönottamista vaaleissa. Niillä puolue saisi valita, ketä ehdokkaita ja missä järjestyksessä kansalaisten pitää äänestää. Ero edustukselliseen vaalimenetelmään olisi enää vain veteen piirretty viiva. Samalla se pystyisi tekemään "väärät" henkilöt käytännössä vaalikelvottomiksi yksinkertaisesti sijoittamalla heidät listalla niin kauas, että eivät varmasti tule valituiksi.