Rosa Meriläinen blogasi kriisinhallintalain perustelustaan perustuslakivaliokunnassa :

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu valtioneuvostolle yhdessä presidentin kanssa. Onko tämä hyvä vai huono asia on toinen tarina, mutta nykylain mukainen fakta se on.

Onko se fakta?

EU-perustuslaki -vainaan perusteella ilmi selvästi noin olisi :

Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.

Voimassa olevan Nizzan sopimuksen nojalla tilanne onkin oleellisesti toinen. Artikkelissa 17 määrätään yhteisön toimivaltaan kuuluvaksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, "... jos Eurooppa-neuvosto niin päättää."

Ehkä Rosalla ja perustuslakivaliokunnalla on parempaa tietoa ja minulta jäänyt vain huomaamatta, että Eurooppa-neuvosto, eli huippukokous, olisi jo päättänyt ja päätös saatettu asianmukaisesti Suomessa voimaan.
Rohkenen epäillä, sillä ennen päätöksen tekoa tuo presidentin toimivaltaa kiistatta rajoittava päätös ei vielä olisi ollut yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa, joten kahden lautasen periaatteella siitä päättäminen olisi kuulunut presidentin toimivaltaan. Halosen asenne toimivaltansa kaventamiseen huomioiden en usko hänen suostuneen tuollaiseen.
Ilmeisesti on Mark Twainia vapaasti lainaten todettava, että perustuslakivaliokunnan lausunto on ennenaikainen ja huomattavan liioiteltu.