Jyväskylän valtuusto käsitteli ex-kj Pekka Kettusen eroraha-asiaa - jälleen kerran.
Valtuuston kokousta ennen pidetyssä valtuustoseminaarissa kuultiin kaupungin tilaaman juristin, OTT Tuomas Lehtisen / Castrén & Snellman, selvitys saatavan takaisinperinnän juridiikasta. Lähes tunnin esitelmä voidaan tiivistää lyhyesti:
Ensin neuvottiin, että eroraha voidaan myöntää ja maksaa. HO ja KHO ilmoittivat, että neuvo oli väärä.
Sitten neuvottiin, että saatavaa ei tarvitse periä takaisin. Jälleen HO ja KHO ilmoittivat, että neuvo oli väärä.
Nyt uusi neuvo on, että aikaisempia neuvoja noudattaen saatava on lopullisesti menetetty.
Perusteellinen ja varmasti tarpeellinen esitelmä oli myös havainnollinen esimerkki juristien tehtävistä; 1) selvitetään sotkuiset asiat ja 2) sotketaan selvät asiat.

Saatava saattaa ollakin menetetty Kettuseen nähden, mutta kyllä siitä vastaava taho silti on olemassa. Paras kandidaatti on silloinen kaupunginhallitus, jonka tehtäviin kuului valvoa, että kaupungin saatavat eivät pääse vanhenemaan. Osavastuuta kantanee myös kaupungin lakimies, jonka kuului vähintäänkin neuvoa kaupunginhallitusta myös saatavien vanhenemista koskevissa asioissa.
Tässä tapauksessa ongelmaksi nousee kaupunginvaltuuston asema: se ehätti osaltaan hyväksymään kaupunginhallituksen päätöksen olla perimättä ilman lainvoimaa jo maksettua ja HO:n laittomaksi toteamaa erorahaa takaisin. Tuo päätös on nyt KHO:ta myöten kumottu laittomana.

Mutta kun valtuusto ehätti vieläpä myöntämään tilivelvollisille vastuuvapauden vastoin tarkastuslautakunnan kantaa.
Ristiriita KHO:n lopullisen päätöksen kanssa oli niin selkeä, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti jo syyskuussa valtuustoaloitteen vastuuvapauksien uudesta arvioinnista KHO:n päätöksen perusteella; vastuuvapauksista päätettäessä valtuustolla oli mm. sittemmin vääräksi todettu "tieto" perimättä jättämisen laillisuudesta. Jos tai kun päätös perustuu väärään tietoon, on se purettavissa ja pitää purkaa. Ei tarvitse osoittaa, että väärä tieto oli päätöksenteossa merkitsevä, riittää, että se saattoi vaikuttaa päätökseen.

Tuo edelleen vireillä oleva aloite olisi pitänyt ratkaista ennen kuin nyt esitetty päätös oli mahdollista tehdä. Siksi esitin asian palauttamista, mutta se hylättiin äänin 67 - 4, 3 tyhjää ja 1 poissa.
Vaihtoehtoinen menettely oli poistaa päätösesityksestä klausuuli "(valtuusto) toteaa asian loppuun käsitellyksi." - käytännössä tuo tarkoitta enemmästä puheoikeudesta luopumista - ja korvata se vastuuvapauksista päättäneiden valtuutettujen vastuun toteamisella. Sekin esitys äänestettiin kumoon äänin 60- 4, 8 tyhjää. Perussuomalaiset saivat tukea esitykselleen vain Matti Kankaalta (vas).

Valtuutettujen vastuuseen viitataan jo HO:n perimättä jättämisestä antamassa päätöksessä:
"Kaupunginvaltuusto on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja on siten ylittänyt toimivaltansa."
Lausumaa on verrattava Rikoslain 36:5 §:ssa määriteltyyn teonkuvaan:
"Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa 1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta..."
Toiseksi ehdoksi on säädetty, että teosta aiheutuu "vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa."
Ehtojen täyttyessä tekijä  "on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Samat klausuulit on myös RL 40:7 §:ssä laajennettuna koskemaan myös päätöksentekoon ja valmisteluun osallistuvia. Mahdollisesti sovellettavaksi myös törkeää virka-aseman väärinkäyttöä säätelevä 40:8 §, jossa tunnuksiksi on määritelty huomattavan suuri hyöty tai tuntuva vahinko tai erityinen suunnitelmallisuus tai häikäilemättömyys.
 

Viimeiset ehdot nähdäkseni täyttyvät selvästi, ja ainakin HO ja KHO ovat pitäneet 200.000 euron korvausta merkittävän suurena.

Mitätöitiinkö KHO:n lopullinen tuomio ja asiasta päättäneiden lakisääteinen vastuu valtuuston huutoäänestyksellä?
Lainvoimaiseksi päätös voisi ehkä tullakin, mutta lailliseksi sitä tuskin kukaan voi väittää.
Samalla se myös mitätöisi vastuuvapauksien uudesta arvioimisesta tekemämme aloitteen; enemmästä puheoikeudesta tuossa päätettiin luopua, myös asiasta vastuullisina päättäneitä vastaan. Sellainen ei kyllä ollut tarkoituksemme aloitetta tehdessämme.

Vaihtoehdoksemme jää vain kunnallisvalitus päätöksen kumoamiseksi. Valtuusto siis päätti äänin 60 - 4 jatkaa asian käsittelyä hallinto-oikeudessa. Mutta se on vakavassa ristiriidassa noiden 60 valtuutetun omaa perustelua, että asian käsittely on saatava päättymään.
Mutta tuokaan ei vielä varmista aloitteemme asianmukaista käsittelyä. Tähänastisen perusteella on ilmeistä, että aloitteen valmisteleva KH vetoaa ilman lainvoimaa olevaan valtuuston päätökseen todeta asia loppuun käsitellyksi. Aikanaan sitten saamme HO:n päätöksestä lukea edellä jo siteerattuja madonlukuja, mutta sillä kerralla kohdistettuna tähän valtuustoon. Uusitaanko silloin tämä "sakkokierros", ja kuinka monta kertaa uusitaan?

Nähdäkseni asia voidaan saattaa asianmukaiseen päätökseen vain tekemällä rikosilmoitus luottamus-/virka-asemaansa väärinkäyttäneistä.
Arvaan, että siitä ei moni tykkää, mutta en minäkään tykkää siitä, että kaupunki pyyhkii oikeuden päätöksillä istumalihastensa välistä aluetta. Ei Suomen laki sentään niin liberaali ole, että se voitaisiin valtuuston huutoäänestyksillä kumota.